Elokuvan taustaa
Elokuvan ohjaaja Visa Koiso-Kanttila kertoo:
”Elokuva perustuu todellisiin tapahtumiin 2010–2020-luvun Suomessa, mutta elokuvan henkilöt ovat fiktiivisiä ja näiden yhteys olemassa oleviin ihmisiin ja lastensuojelulaitoksiin on sattumanvaraista. Aiheen rankkuudesta huolimatta tai juuri sen vuoksi halusin, että Vilman tarinaan sisältyy myös toivoa, lämpöä ja rakkautta. Vilman tarinassa on pohjimmiltaan kyse lapsen ja nuoren tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulluksi, sekä rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Tärkeäksi teemaksi nousee myös äidin ja tyttären välinen suhde ja yritys löytää katkennut yhteys toiseen uudelleen.
”Uhma nostaa näytelmäelokuvan keinoin esiin niitä kysymyksiä ja haasteita, joita liittyy myös todellisiin lastensuojelulaitosten toimintaan, sekä näihin sijoitettujen nuorten asemaan ja oikeuksiin. Elokuvan laitosmaailman kuvaus perustuu eduskunnan oikeusasiamiehen tekemiin tarkastusraportteihin sekä Ylellä julkaistuun audiodokumenttisarjaani Huostassa (2021), jota varten haastatttelin lastensuojelulaitoksista päässeitä 18–20-vuotiaita nuoria, sekä entisiä laitosohjaajia heidän kokemuksistaan suomalaisissa lastensuojelulaitoksissa.
”Suomessa asuu tällä hetkellä kodin ulkopuolella eli huostaanotettuna noin 19 000 lasta, joista merkittävä osa asuu lastensuojelulaitoksissa. Hiljattain julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan peräti joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta nuoresta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023, ja pelkästään lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli lähes 40 000 lasta. Kun edellä mainittujen lukujen päälle laskee kaikkien näiden lasten ja nuorten omaiset ja lähipiirin, puhutaan merkittävästä määrästä ihmisiä, joita asia koskee.”
(Lähde: Uhma-elokuvan presskit)
Vinkki! Huostassa-audiodokumenttisarja sekä siihen liittyvä keskustelusarja löytyvät YLE Areenasta.
