The Artist
Oppimateriaalin teemoja: elokuvateknologia, elokuvakerronta, äänielokuva, mykkäelokuva, elokuvan historia
Synopsis: Hollywood 1927. George Valentin on mykkäfilmien tähti, jonka ura uhkaa tyssätä äänielokuvan nousuun. Samaan aikaan nuori ekstra Peppy Miller on nousemassa tähtiin ja suureen suosioon. Heidän kohtalonsa kietoutuvat yhteen elokuva-alan myllerryksessä.
Oppimateriaalin on laatinut Kirsi Raitaranta Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Materiaali on julkaistu vuonna 2012. Linkit on tarkistettu 16.7.2013.
Lisää Internet Movie Databasessa (IMDb)
Palkinnot
The Artist palkittiin viidellä Oscar®illa. Se oli vuoden paras elokuva, minkä lisäksi parhaasta ohjauksesta palkittiin Michel Hazanavicius ja miespääosasta Jean Dujardin.
Parhaasta puvustuksesta palkittiin Mark Bridges ja musiikista Ludovic Bource.
Iso-Britannian arvostetuin elokuvapalkinto Bafta jaettiin elokuvalle seitsemästä ansiosta.
eli: paras elokuva, paras ohjaus, paras miespääosa, paras kuvaus, paras originaalikäsikirjoitus, paras puvustus ja paras musiikki.
Kultaisen maapallon eli Golden Globe –palkinnot se sai parhaana elokuvana, parhaasta miespääosasta ja musiikista.
Elokuvan palkinnot eivät jääneet tähän. Myös Cannesin kansainvälinen jury palkitsi Jean Dujardinin parhaasta miespääosasta. Samaa palkintoa maailman kiinnostavimmalla elokuvafestivaalilla tavoittelivat mm. Antonio Banderas (Almodóvarin Iho jossa elän), Ryan Goslin (Refnin Drive) ja Brad Pitt (Malickin the Tree of Life).
Miksi Artist voitti Hugon?
Artist-elokuvan saama huomio kertoo jostain muustakin kuin elokuvan omista ansioista.
Oscar-mittelöissä mustavalkoinen mykkäelokuva Artist sai 10 ehdokkuutta ja sen taakse jäivät monet kovatasoiset kilpailijat, kuten Martin Scorsesen 3D-elokuva Hugo. Sillä oli yksi ehdokkuus enemmän kuin Artistilla, mutta loppujen lopuksi se palkittiin vain teknisistä ansioistaan (äänitys, äänitehosteet, lavastus, erikoistehosteet ja kuvaus).
Visuaalisesti komea Hugo vie elokuvataiteen jännittävälle ja nostalgisesti hohdokkaalle alkutaipaleelle 1910-luvulle. Se onnistuu erinomaisesti kuvaamaan tuota hämmentävää aikaa ja lähestyy kiinnostavasti varhaisen elokuvan syntyä ja sen pioneerien ajatusmaailmaa. Artist puolestaan esittää tarinan seuraavalta vuosikymmeneltä, jolloin elokuva on jo vakiinnuttanut paikkansa koko kansan viihteenä.
Hugon pääosassa on taikuri/elokuvaohjaaja George Méliesin elämäntyö, tämän kekseliäät ja taianomaiset trikit. Hugossa paljastuu, että valkokankaan jännittävät seikkailut alkujaan esitettiin yleisölle värillisinä – ruutu ruudulta käsi väritettyinä.
Sitä ei kuitenkaan kerrota, että jo Méliès teki ensimmäisiä 3D-elokuvia – tosin tietämättään. 3D-efekti syntyi, kun hän kuvasi elokuviaan samaan aikaan kahdella kameralla eri markkina-alueita varten. Mélièsin aikana efekti jäi kuitenkin näkemättä, koska tuolloin ei vielä tiedetty että voisi syntyä kolmiulotteisuuden vaikutelma jos negatiivit olisi yhdistänyt tai projisoinut kahdella projektorilla yhtä aikaa.Tekniikkana kolmiulotteinen kuva on ylipäätään vanhempi kuin elokuva. Kahden projektorin avulla kolmiulotteisia liikkuvan kuvan esityksiä loihdittiin jo laterna magican eli taikalyhdyn avulla toteutetuissa fantasmagorianäytöksissä, jotka olivat suosittuja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla. Niiden esityksiä jatkettiin vielä kuin varhainen elokuva ryhtyi valloittamaan maailmaa.
Artist on kuitenkin erinomainen kunnianosoitus amerikkalaiselle mykkäelokuvalle, hyväntuulisen kepeä ja samaan aikaan surumielinen. Se henkii samoja arvoja ja viattomuutta kuin oikeat mykkäelokuvat 1920-luvulla ja vielä 1930-luvun alussa.
Aikakausi sinällään – iloluontoinen jazzvuosikymmen, joka lopulta taipuu 1930-luvun talouslaman kurimukseen – muistetaan myös vähemmän viattomana. Yhdysvalloissa sitä varjostivat kieltolaki, salakapakkoihin ja viinantrokaamiseen keskittynyt rikollisuus ja väkivaltaisuudet sekä gangsterit, joista pahimpana muistetaan Chicagoa hallinnut Al Capone.
Myös melodraamaa ja komediaa hyväkseen käyttävän Artistin romanttinen teema on hienovireinen, eikä siinä juuri yhtä vaivihkaa vaihdettua suudelmaa pidemmälle edetä. Samalla se on elokuva elokuvan tekemisestä, tähtikulttuurista ja uuden teknologian murroksesta