Opettajalle
Oppimateriaalin tehtävien tavoitteet
Oppimateriaali on suunniteltu niin, että muistiin liittyvät tehtävät 1 ja 2 sopivat sellaisenaan lukion PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (2 op) -moduuliin muistiteeman opiskeluun. Tehtävää 2 voi sovelletaa kuitenkin myös esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen, jossa voidaan muistiteeman sijaan painottaa elokuvan ja kirjan kerronnan eroja ja yhteneväisyyksiä muistin näkökulmasta.
Tehtävässä 3 käsitellään parisuhdetta ja median luomia käsityksiä parisuhteista, joten tehtävä soveltuu monien eri oppiaineiden opetukseen, muun muassa moduuleihin PS4 Tunteet ja mielenterveys, ET1 Minä ja hyvä elämä (2 op), ET2 Minä ja yhteiskunta (2 op), TE1 Terveys voimavarana (2 op) sekä kaikkeen opetukseen, jossa halutaan tukea opiskelijoiden medialukutaitoja.
Tehtävässä 1 ”Muistelutehtävä” on tarkoitus johdattaa opiskelijoita muistin ja muistamisen teemaan omien kokemuksien avulla. Tavoitteena tehtävässä on tuoda esille, kuinka eri ihmiset muistavat asioita eri tavalla ja kiinnittävät huomiota eri asioihin.
Toisessa tehtävässä ”Muisti, muistaminen ja tunteet” on mahdollista yhdistää muistamiseen liittyviä eri näkökulmia. Ensinnäkin posterit suunnitellaan niin, että ne tukisivat oppimista ja siihen liittyvää muistamista. Toiseksi postereissa käsitellään muistia eri näkökulmista hyödyntäen elokuvan tarjoamia esimerkkejä. Pienryhmätöiden purkaminen edistää opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. Tehtävään tarvitaan niin monta isoa paperia kuin ryhmiä on sekä erivärisiä tusseja. Tehtävän voi suorittaa kokonaan yhden oppitunnin aikana, jolloin tiedonhakua voi rajata esimerkiksi vain oppikirjan sisältöihin tai tehtävän voi jakaa useammalle oppitunnille niin, että toisella haetaan tietoa ja tehdään posterit ja seuraavalla esitellään valmiit työt. Mikäli kurssin aikataulu on tiukka, posterien teko voi olla opiskelijoiden kotitehtävä, jolloin oppitunnilla käytetään aikaa vain posterien esittelyyn. Tiedonhaussa lähteinä voi käyttää oppikirjaa ja Internet-lähteitä. Opettajan on hyvä tuoda esille, millaisia lähteitä toivoo tehtävässä käytettävän ja muistuttaa opiskelijoita lähdekriittisyydestä. Jos ryhmä on lukenut myös Kjell Westön kirjan, posterissa voidaan tuoda esille, mitkä esimerkit pohjautuvat kirjaan ja mitkä elokuvaan. Kirjan ja elokuvan vertailu tuo esille elokuvan ja kirjallisuuden erilaiset mahdollisuudet kuvata esimerkiksi päähenkilön ajatuksia ja tunteita.
Mediatuotteiden vetovoima perustuu niiden kykyyn herättää tunteita. Kolmannen tehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi median tunteisiin vetoava sisältö ja pohtia median tarjoamia esityksiä parisuhteista. Se, mikä esimerkiksi elokuvassa vaikuttaa ihanteelliselta, koska se herättää voimakkaita tunteita, ei välttämättä ole sitä oikeassa elämässä. Toisaalta kysymysten avulla voidaan tuoda myös esille, millaiset suhteet ylipäätään saavat näkyvyyttä. Painottuvatko esimerkiksi heterosuhteet tai kertovatko sarjat ja elokuvat vain tarinoita, joissa onnellinen loppu on saavutettavissa vain kahden ihmisen yksiavioisella suhteella. Toivottavaa on, että opiskelijat saavat itse johdattaa keskustelua haluamiinsa suuntiin ja keskustella niistä teemoista, jotka heidän mielestään tuntuvat keskeisimmiltä. Tehtävän voi purkaa joko koko ryhmän kesken tai ryhmä kerrallaan riippuen luokan keskustelevaisuudesta.
Flinga
Flinga-alusta toimii parhaiten, kun näyttö on jaettu luokan eteen, jolloin vastaukset tulevat kaikkien näkyville. Opettaja voi ennen tunnin alkua kirjoittaa Flingaan kohdat ”hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita” ja ”hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia asioita”, joiden alle opiskelijat voivat jakaa omia ajatuksiaan. Vastaukset tulevat Flingaan esille nimettöminä, mikä saattaa madaltaa opiskelijoiden kynnystä kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös.
