Monster - Vaarallinen leikki (2023). Kuva: Cinema Mondo

Elokuvassa tapahtumat käydään läpi kolmen tai jopa neljän eri henkilön kannalta: äidin, luokanopettajan ja lopulta kahden pojan. Välissä on lyhyt kohtaus rehtorin näkökulmasta. Yksi elokuvan keskeinen ajatus on, että totuus on useiden eri näkökulmien kautta erilainen ja me katsojina näemme lopullisen totuuden vasta käytyämme kaikki kolme näkökulmaa läpi.

Keskeisenä ankkuroivana tapahtumana toimii tulipalo kaupungissa. Elokuva palaa siihen eri aikajanoilla ja siirtyy tulipalosta aina uuden henkilön näkökulmaan. Rakenteeltaan Monsteria voikin pitää trillerimäisenä: totuus valkenee katsojalle vähitellen. Monsterin kerrontatekniikalle on ominaista myös se, että katsoja alkaa vähitellen tietää elokuvan tapahtumista enemmän kuin tarinansisäiset henkilöt.

Tällainen näkökulmatekniikka on yleinen kirjallisuudessa, kun esimerkiksi eri luvut saatetaan kertoa minä-muodossa eri henkilöiden kannalta koettuina. Monster-elokuvassa ohjaaja Kore-eda vaihtaa näkökulmaa tuomalla kameran lähelle kunkin kolmen kertomuksen päähenkilöä ja näyttämällä tapahtumat hänen näkökulmastaan.

Kuuluisa japanilainen elokuva, johon viitataan ympäri maailmaa tällaisena näkökulmaelokuvana, on Akira Kurosawan vuonna 1950 ilmestynyt Rashomon, historiallinen elokuva joka kertoo aatelismiehen murhan ja hänen vaimonsa raiskauksen sekä varastettujen kalleuksien mysteerin useiden tapauksiin osallisten tai ne nähneiden todistajien näkökulmasta, aina erilaisena.

Pohtikaa, miten käsitys tapahtumista ja henkilöistä muuttuu elokuvan aikana, kun samat asiat nähdään eri näkökulmista.

Esimerkkejä:

• Minato on aluksi äidin mielestä koulukiusattu ja väärinkohdeltu, mutta sitten alamme epäillä, että hän onkin kiusaaja. Mitä kolmas, poikien oma näkökukulma paljastaa Minatosta ja hänen syistään käyttäytyä kuten käyttäytyy?
• Elokuvassa toistetaan kohtaus, jossa Minato alkaa riehua luokassa. Mitä kohtauksesta toisella kerralla toistettuna paljastuu? Miksi Minato alkoi riehua?
• Toinen vastaava kohtaus on Minaton hyppääminen ulos äidin autosta. Se nähdään elokuvan alussa äidin näkökulmasta ja loppupuolella Minaton näkökulmasta. Miksi Minato hyppää ulos autosta? Myös opettajan tulkinta kuolleesta kissasta koulun pihalla on esimerkki tapauksesta, joka puutteellisen tiedon valossa käsitetään väärin.
• Luokanopettaja on äidin näkemyksen mukaan saamaton ja vastuuta ottamaton vätys. Mitä saamme tietää hänestä hänen oman näkökulmansa kautta toisessa jaksossa? Mikä estää opettajaa selvittämästä todellisia tapahtumia tai kertomasta niistä Minaton äidille?
• Koulun rehtori vaikuttaa hirviömäiseltä. Esimerkiksi kaupassa hän tahallaan kampittaa lapsen. Hänestäkin paljastuu uusia puolia loppua kohti. Miten näkökulmamme hänestä muuttuu?
• Keskeinen on kohtaus, jossa rehtori opettaa Minatoa soittamaan puhallinsoittimia. Olemme jo aiemmin kuulleet torvien ääntä elokuvan soundtrackilla. Nyt saamme tietää, kuka soittimia soittaa ja missä tilanteessa.