keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

1. Käsikirjoitus

Ohjaajat ovat kertoneet hahmottaneensa ennen käsikirjoituksen tekoa kolmisenkymmentä ”suomalaisen miehen elämänkaareen” liittyvää tarinaa joita he sitten lähtivät etsimään dokumenttia varten.  Kuvaukset kestivät liki kolme vuotta ja ajokilometrejä kertyi kymmeniätuhansia. Elokuvan esiintyjäluettelossa on yli 90 nimeä ja tekijäluettelossa on yli neljäkymmentä nimeä. Dokumenttiin valikoitui tarinat mm. isäksi tulemisen pakahduttavasta onnesta, lapsen menettämisen tuskasta,  lapsena koetusta väkivallasta ja pelosta, yksinäisyydestä,  ystävyyden tärkeydestä, kodittomuudesta, puolison menettämisestä ja uuden kumppanin löytämisestä.

•    Mieti ja keksi mitä muita miesten tarinoita ja niistä johdettuja teemoja dokumentissa olisi voinut olla?

 

2. Elokuvan  nimi

Parhaimmillaan elokuvan nimi on teoksen käyntikortti, johtolanka ja vihje elokuvan aiheeseen. Se virittää katsojan tietynlaiseen (tekijöiden haluamaan) tunnelmaan ja odotukseen. Miesten vuoron voi esimerkiksi ymmärtää ainakin kahdella tapaa: konkreettisena saunavuorona mutta myös yhteiskunnallisena puheenvuorona miehenä olemisen mahdollisuuksista ja vaikeuksista muuttuvassa maailmassa. Elokuvan englanninkieliseen nimeen sisältyvä löyly on saunaa vanhempi suomalaisugrilainen sana joka alun perin tarkoitti sekä kiukaalta nousevaa höyryä että yhtä ihmisen sieluista. Mieti elokuvan nimeä

•  Millaisia odotuksia elokuvan suomenkielinen nimi  Miesten vuoro herättää? Entä englanninkielen nimi  Steam of life  (Elämän löyly)?  

•  Miten hyvin nimet sopivat sinusta elokuvalle? Miksi? 

•  Keksi muita mahdollisia nimiä elokuvalle.

 

3. Elokuvan ääni- ja maisemakuvat sukupuolta ja suomalaisuutta rakentamassa

Elokuvan ohjaajat ovat kertoneet halunneensa antaa puheenvuoron ”suomalaiselle miehelle”, ja elokuvan lopputeksteissä teos omistetaan ”suomalaiselle miehelle”. Yksikkömuodon käyttö ei ole ongelmatonta sillä se luo käsityksen monoliittisesta the Miehestä, yleismiehestä jota ei oikeasti ole olemassa. Yksikkömuodon käyttö peittää sen tosiasian että miesten väliset erot ovat suurempia kuin mies- ja naiskategorioiden väliset erot. Erojen ja samuuksien kokemiseen, tuottamiseen ja tunnistamiseen kietoutuvat esimerkiksi ikä, seksuaalisuus, kansalaisuus, ihonväri, etnisyys, vammaisuus, työ tai työttömyys, vanhemmuus tai lapsettomuus, sosiaalinen ja taloudellinen asema, uskonto ja  elinympäristö.

•  Mitä sinulle tulee mieleen sanasta mies? Entä jos muutat yksikkömuodon monikoksi miehet?
 

•  Mitä sinulle tulee mieleen sanasta suomalainen mies? Entä jos muutat yksikkömuodon monikkomuotoon suomalaiset miehet?
 

•  Monissa arvosteluissa kerrotaan elokuvan antavan puheenvuoron ”tavalliselle suomalaiselle miehelle” Pohdi määritelmää  ”tavallinen suomalainen mies”? Mitä tavallisuus on? Mistä sen tunnistaa? Onko tavallisuus vakio vai vaihteleeko se tilanteen, ajan ja paikan mukaan? Millainen on epätavallinen mies?
 

•   Ovatko elokuvan miehet sinusta ”tavallisia”? Miksi? Ovatko elokuvan maisemat ”tavallisia”? Miksi?
 

•  Elokuvaa on kuvattu ainakin Ivalossa, Saariselällä, Utsjoella, Helsingissä, Tampereella ja Kemissä. Pystytkö paikallistamaan elokuvan miehet sosiaalihistoriallisesti tiettyyn aikaan ja paikkaan?

 

Elokuvan synopsissa kerrotaan  kuinka ”kamera kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan maisemat, saunat ja miehet lähes maagisina kuvina”. Ohjaajilla on siis ollut kaksi päämäärää – toisaalta  puheenvuoron antaminen todellisille, lihaa ja verta oleville suomalaisille miehille – ja toisaalta pyrkimys päästä todellisuuden tuolle puolen, voimauttaviin ”maagisiin kuviin”. Muistele elokuvan maisemakuvia kuten hämyisiä ja jylhiä metsä-, vaara- ja tunturimaisemia, viljapeltoja ja lumen ja yön hiljentämiä kaupunkimaisemia. Muistele elokuvan äänimaisemia; vahvatahtista Picador-marssia, Jonas Bohlinin viipyilevää ja tunnelmoivaa musiikkia, kiukaan kihinää veden osuessa siihen ja vihdan havinaa, Aleksis Kiven sanoittamaa Oravan laulua joka elokuvassa soi sekä kuoro- että yksinlauluna. Muistele myös elokuvan värisävyjen vaihteluja kylmästä lämpimään, lämpimästä kylmään, ja miesten hahmoja saunan lauteilla.

•   Pohdi sanaa suomalaisuus – mitä sinulle tulee sanasta mieleen? Onko suomalaisuudella sukupuolta? 
 

•  Millaista käsitystä suomalaisuudesta elokuvan kuva- ja äänimaisemat kuvittavat ja rakentavat?
 

•    Entä millaista käsitystä miehistä elokuvan kuva- ja äänimaisemat kuvittavat ja rakentavat?
 

•    Miten käsitykset suomalaisuudesta ja miessukupuolesta nivoutuvat yhteen elokuvan kuva- ja äänimaisemissa?
 

•  Eroaako oma käsityksesi suomalaisuudesta elokuvassa rakentuvasta suomalaisuudesta? Miten?
 

•  Haastavatko elokuvan kuva- ja äänimaisemat suomalaisuuteen ja mieheyteen liittyviä stereotypioita tai vahvistavatko ne niitä? Miten? 
(stereotypia; kaavamainen yleistys asioista ja ilmiöistä. Sukupuolistereotypia; tietyn ominaisuuden, kyvyn tai muun ennakko-oletuksen liittäminen mies- ja naissukupuoleen.).


•  Jos elokuva mielestäsi vahvisti tai rakensi stereotypioita niin mitä haittaa ja hyötyä stereotypioista voi olla? 

•  Millaisia kuva- ja äänimaailmoja sinä valitsisit jos tehtäväsi olisi kuvan ja äänen avulla luoda käsitys suomalaisuudesta?  Mieheydestä? Suomalaisista miehistä? Entä jos yleiskategorioiden sijaan mietit itseäsi tai jotain tuntemaasi poikaa tai miestä? Olisivatko kuva- ja äänivalinnat samanlaisia kuinMiesten vuoro-elokuvassa tai yleiskategorioiden kohdalla?
 

•   Pohdi elokuvaa tuttuuden ja vierauden näkökulmista. Mikä elokuvassa tuntui tutulta (esim. tunteet  ovat yleisinhimillisiä jolloin niihin on kulttuuritaustasta riippumatta helppo samaistua ja eläytyä – vai ovatko?)? Tuntuiko jokin vieraalta  ja eksoottiselta?  Miten tuttuuden ja vierauden kokemukset ovat sidoksissa katsojan omaan elämänhistoriaan? Miten ne vaikuttavat katsomiskokemukseen?
 

•  Ohessa on Aleksi Kiven Oravan laulun sanat. Laulu on dokumentin ainoa sanoja sisältävä musiikkiosuus. Pohdi miksi ohjaajat ovat valinneet juuri tämän laulun?

Lisätietoja:  Gordon, Tuula, Komulainen, Katri ja Lempiäinen, Kirsti (toim.) 2002. Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Vastapaino.