keyboard_arrow_up

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU
Aurora Reinhard: Poikatyttö (2002)

Aurora Reinhard: Poikatyttö (2002, kesto 12:23)

Kuvaus teoksesta

Työ sai alkunsa kun keväällä 1999 aloin kuvata eri ikäisiä tyttöjä, jotka olivat eri tavoin androgyynin tai teini-ikäisten poikien näköisiä. Joukossa oli muutamia jotka hämmensivät olemuksellaan minua ja muita ihmisiä. Halusin tietää, mitä he itse ajattelevat ulkonäöstään, sukupuolestaan, asemastaan yhteiskunnassa.

Kaikkiin teoksiini liittyy tutkimusmatkan aspekti, ne ovat mahdollisuus uppoutua johonkin aiheeseen. Poikatyttö oli tutkimusmatka sukupuolikokemukseen silloin, kun yksilö ei jostain syystä sovi suoraan kahteen perinteiseen muottiin. Halusin ymmärtää heitä ja jälkikäteen ajateltuna myös itseäni.

Henkilökohtaisesti minulle teoksen tärkein teema on ulkopuolisuus. Yhteiskuntamme on/oli räikeän kaksijakoinen suhteessa sukupuoleen.

Tietoja taiteilijasta

Aurora Reinhard on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on tarkastellut teoksissaan sukupuoli-identiteettiä ja sukupuoliin liitettyjä stereotypioita. Reinhard työskenteli uransa alussa pääasiassa videon ja valokuvataiteen parissa, mutta on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän kolmiulotteiseen ilmaisun pariin, valmistaen hyperrealistisia, fetissinomaisia esineitä ja veistoksia. Reinhardin lyhytelokuva Poikatyttö (2002) palkittiin ZKM Center mediataiteen palkinnolla Saksassa. Vuonna 2019 Reinhard on ehdolla Ars Fennica palkinnon saajaksi. 

Teokseen liittyvät tehtävät

1. Keskustelun tueksi

Video tuo esiin sen, että sukupuolta ja kehoa ei voi fyysisestikään jakaa kahteen sukupuoleen. Mitä ajatuksia tämä herättää?

Videolla esiintyvät henkilöt rikkovat omalla olemuksellaan sukupuolinormeja. Mitä hyviä puolia esiintyjät nostavat siitä esiin? Entä millaisiin haastaviin tilanteisiin sukupuolinormeja rikkova ihminen voi joutua? Miten niitä voisi ennaltaehkäistä?

Mistä voit tietää toisen ihmisen sukupuolen? Mitä toiselta ihmiseltä voi kysyä? Kenen vastuulla on, jos henkilö ei vastaakaan toisen henkilön oletukseen sukupuolestaan? Mistä johtuu, että yksi esiintyjistä puhuu ”kusetuksesta”? Kenelle kaikille omasta sukupuolesta tulisi kertoa? Miksi?

Miten ulkopuolisuuden tunne näkyy ja kuuluu videon tarinoissa?

Mistä tiedät oman sukupuolesi? Oletko koskaan pohtinut sitä? Jos, missä tilanteessa?

Yksi henkilöistä ei esiinny omilla kasvoillaan. Mistä luulet tämän johtuvan?

Video on valmistunut vuonna 2002. Miten ajattelet, että esiintyjät olisivat voineet kuvata itseään, jos heillä olisi ollut käytössään terminologia, jota käytetään tällä hetkellä?

2. 4 nurkkaa -tehtävä

Tehkää 4 nurkkaa -tehtävä. 

Ohessa on kaksi vaihtoehtoa, joista voi valita ryhmälle sopivamman. 

Tehtävässä laitetaan huoneen eri nurkkiin neljä lappua, joissa on eri vastaukset joko kysymykseen ”mikä sukupuoli on?” tai ”mistä sukupuolen tunnistaa?”. 

Jos valitset ensimmäisen kysymyksen, kirjoita neljälle eri lapulle: biologinen fakta, psyykkinen kokemus, sosiaalista/umisen tulos ja muu. 

Jos valitset toisen kysymyksen, kirjoita eri lapuille: kromosomit, sukuelimet, nimi ja muut sukupuolitetut kehon piirteet. Laita yksi lappu teipillä huoneen neljään eri nurkkaan seinälle. Pyydä osallistujia valitsemaan heidän mielestään oikea vastaus ja menemään kyseisen lapun luokse. Keskelle tai puoliväliin ei saa mennä, vaan vastauksista pitää valita vain yksi. 

Kun kaikki ovat asettuneet valitsemaansa nurkkaan, pyydä jokaisen lapun luona olevia osallistujia perustelemaan kantansa. Miksi he valitsivat juuri kyseisen vastauksen? Kun kaikki halukkaat ovat perustelleet, voit antaa muiden osallistujien haastaa ja kyseenalaistaa perusteluja. Kun keskustelu on päättynyt, voit antaa osallistujien valita kantansa uudelleen, ja tällä kertaa he saavat mennä myös tilan keskelle tai kahden vastauksen puoliväliin. Tämän jälkeen pyydä uudelleen perusteluja valinnoista ja keskustelkaa aiheesta. 

Harjoituksen tavoitteena ei ole saada yhtä ”oikeaa” vastausta kysymyksiin, vaan tuoda esiin sukupuolen käsitteen moniuloitteisuutta ja kompleksisuutta; eri näkökulmista kaikki vastaukset voivat olla “oikeita” tai “vääriä”.