Draaman kaari
Villilintujen avulla metsästyksellä on vuosisataiset perinteet, ja Giovanni Boccaccion renessanssiaikainen novelli Metsästyshaukka valaisee metsästyslintujen suurta merkitystä tuon ajan ihmisille. Novellia käytetään myös malliesimerkkinä draaman kaaresta eli kulttuurisen tekstin (kuten elokuvan tai kirjallisuuden) tyypillisestä juonen rakenteesta, josta on löydettävissä:
1. alkusysäys
2. esittely
3. syventäminen
4. ristiriitojen kärjistyminen
5. ratkaisu
6. häivytys.
Boccaccion novelliin viitaten ristiriitojen kärjistymistä eli toiminnan huippukohtaa nimitetäänkin
usein haukkakohdaksi. (Novelli kertoo aatelismies Federigosta, joka rakastuu Monna Giovannaan
ja kuluttaa tämän vuoksi omaisuutensa, päätyen lopulta köyhäksi mieheksi, jolla ei juuri muuta
omaisuutta ole kuin metsästyshaukka. Giovannan poika sairastuu ja lupaa parantua, jos hän saisi
Federigon metsästyshaukan. Kun Monna Giovanna saapuu Federigon luokse, tahtoo Federigo
osoittaa vieraanvaraisuutta ja tarjoaa paremman puutteessa metsästyshaukkansa päivälliseksi.
Tämän myötä Monna Giovannan poika kuolee, mutta hän kuitenkin viimein huomioi Federigon
rakkaudenosoituksen ja ottaa hänet puolisokseen. (Tiivistelmän on tehnyt nimim. Jakro www-sivulla
http://fi.shvoong.com/books/167900-decamerone/)
Draaman kaaren vaiheet 1. Tarinan aloittaa alkusysäys. Se on kestoltaan |
1. Lukekaa Giovanni Boccaccion novelli Metsästyshaukka ja piirtäkää siitä juonikaavio
esittely−syventäminen−ristiriitojen kärjistyminen−ratkaisu−häivytys.
2. Keskustelkaa pienryhmissä Kotkametsästäjän pojan juonen eri vaiheista. Pienryhmät voivat
piirtää juonen eri vaiheista kaavion.
3. Draaman kaarta voi käsitellä pienempien oppilaiden kanssa yksinkertaisemmalla kaavalla
alku−keskikohta−loppu. Alussa esitellään henkilöt ja jonkinlainen ongelma- tai ristiriitatilanne.
Keskikohdassa tapahtumien kulku nopeutuu ja tilanne kärjistyy. Lopussa tilanne ratkeaa ja
tasaantuu.