keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Musikaali on elokuvahistorian vanhimpia ja suosituimpia lajityyppejä. Se syntyi samaan aikaan äänielokuvan kanssa vuonna 1927: musiikin esittämistä pidettiin parhaana tapana hyödyntää uutta äänen ulottuvuutta. Musikaaleille on ominaista musiikin keskeinen rooli juonen eteenpäin viejänä ja tunnelman luojana. Elokuvamusikaali on ollut yksi Hollywoodin suosituimpia lajityyppejä, ja se vetoaa hyvin laajaan yleisöön.

Musikaalit voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: backstage-musikaaliin, joka erottaa selvästi elokuvan tarinan musiikkinumeroista, ja integroituun musikaaliin, jossa näyttelijät puhkeavat lauluun kesken kohtauksen aivan kuin se kuuluisi asiaan.

Lähde: Kovanen, Marjo & työryhmä (2013): Elokuvakasvatuksen opas. Otava. Keuruu.

1. Mitä ajatuksia sana musikaali teissä herättää? Oletteko joskus käyneet katsomassa musikaalia?

2. Miten musikaaliesitys teatterissa eroaa musikaalielokuvasta?

3. Mitä musikaalielokuvia teille tulee mieleen?

4. Mitä musikaalille tyypillisiä piirteitä Hiiriä ja pöllöjä -elokuvassa on?

Suuret tunteet ja näyttävyys

Niin musikaaliin kuin musikaalielokuvaan liittyy olennaisena osana musiikkiesitykset. Musiikkiesitys ei koostu pelkästään musiikista ja laulusta vaan myös koreografoidusta tanssista ja tanssiin eläytymisestä, joka vie itse esityksen juonta eteenpäin ja kertoo jotain olennaista esityksen tarinasta, sen henkilöhahmoista ja sen välittämästä sanomasta. Musiikkiesitykset voivat kantaa suurempaa merkitystä kuin esityksen muut, ei-musikaaliset osat.

Näyttävien ja yliampuvien musiikkinumeroiden edessä on helppo herkistyä tai voimaantua, ja niiden vietäväksi on helppo antautua, kun esitykset on rakennettu juuri katsojan tunnereaktio huomioiden. Kun ns. tavallisessa fiktiivisessä elokuvassa liiallisesti dramatisoitu kohtaus saattaa laittaa irvistämään tai aiheuttaa myötähäpeää, on liiallisuus taas tärkeä osa musikaalielokuvaa. Liiallisuuden kautta saadaan helposti korostettua jotain tiettyä sanomaa tai tunnetta, mikä katsojalle halutaan teoksen myötä välittää.

Elokuvatutkimuksessa käytettyä liiallisuuden/ylenpalttisuuden (excess) käsitettä voidaan hyödyntää selittäessämme musikaalielokuvien kykyä vedota tunteisiimme mitä voimallisimmalla tavalla.

Lähde: La La Land –oppimateriaali (Koulukino)

5. Palauttakaa mieleenne elokuvassa esiintyneet musiikkinumerot (mm. Viton ystävyyskriteerin laulu, Meralin sairastumislaulu, siivouslaulu, hiirenetsintälaulu). Miltä musiikkinumerot näyttävät visuaalisesti, mitä viestiä niillä yritetään välittää katsojalle? Mikä musiikkinumeroista jää helpoiten mieleen? Mikä musiikkinumero aiheutti sinussa suurimman tunnereaktion (esim. iloa, surua tai halun laulaa itse mukana)?

6. Pohtikaa musiikkinumeroiden merkitystä elokuvassa kokonaisuudessaan. Mitä merkityksiä ja sisältöä ne tuovat mukaan elokuvaan? Mikä taas jää muun elokuvan kerrottavaksi?

7. Mitä piditte elokuvasta ja sen musikaalikohtauksista?

Voitte käyttää musikaalielokuvan käsittelyn apuna Koulukinon tuottamia oppimateriaaleja elokuviin Moulin Rouge! ja La La Land.