Betoniyö
Oppimateriaalin teemoja: elokuva-analyysi, motiivit, kuvakerronta, surrealismi, Pirjo Honkasalo
Synopsis: Nuori miehenalku katsoo peiliin, näky sumenee vesihöyryn taakse. Simon (Johannes Brotherus) kasvot vangitsevat katsojan heti ensimmäisistä unenomaisista kuvista alkaen. Mitä Simo itse näkee peilissä tuon kohtalokkaan yön edetessä kohti tuhoisaa loppuaan?
Pirjo Honkasalo on Suomen harvoja kansainväliseen mestariluokkaan luettavia elokuvaohjaajia. Pitkään dokumenttien parissa työskennellyt Honkasalo tuo meille 15 vuoden tauon jälkeen uuden fiktioelokuvan, joka muodostunee tämän vuoden kotimaiseksi kulttuuritapaukseksi.
Betoniyö perustuu Pirkko Saision 1981 ilmestyneeseen aikalaisromaaniin. ”Betoniyö on kadehdittavuuteen asti puhdas taideteos”, kirjoitti Harri Sirola Ylioppilaslehdessä. Pekka Tarkan (HS) mukaan ”Saisio tavoittaa mestarillisesti ihmisten kovat ja tyhjät puheet”. Saision romaani muodostaa aallonmurtajan kaltaisen pohjan Pirjo Honkasalon elokuvalle, joka murjoo odotuksia ja kurottaa inhimillisen totuuden häikäisevän karkeaan ytimeen. Honkasalo siirtää tapahtumat sujuvasti nykyaikaan. Väkivalta ja aggressio pesivät edelleen rakenteissa, erityisesti nuorten miesten maailmassa.
Päähenkilö on teini-ikäinen Simo, jonka äiti työntää pitämään viimeisen kesäyön ajan huolta isoveljestä, joka on lähdössä suorittamaan vankilatuomiota. Kuvioon liittyy vastapäiseen taloon matkalta palaava naapuri, jota kohtaan Simo tuntee halveksuntaa, pelkoakin, mutta ehkä myös salaista kiinnostusta.
Aikuisuutta ja miehuutta kohti kurkotteleva Simo kohtaa yön aikana kaksi vastakkaista sanomaa tarjoavaa profeettaa. Isoveli on kova, näennäisen välinpitämätön pessimisti. Hänen tulevaisuudenkuvassaan kaikki tuhoutuu ja toivo on pahinta mitä on. Naapurin nimettömäksi jäävä mies on monella tapaa ulkopuolinen veljesten betonilähiömaailmassa: taiteilija, homo, vieras. Ehkä juuri siksi hän ei ole menettänyt toivoa: hänen maailmassaan on edelleen yksi hyvä asia, rakkaus.
Saision romaanin rouhea dialogi siirtyy luontevasti valkokankaalle. Simoa esittävän Brotheruksen replikoinnissa yhdistyy nuoruuden herkkä epävarmuus maskuliinisuutta tavoittelevaan kovuuteen. Visuaalisesti elokuva on verraton: vahvasti kontrastinen kuva on maagista, ajoittain henkeäsalpaavaa katsottavaa.
(Teksti: Marjo Pipinen / Mika Siltala)
Oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Oppimateriaalin on laatinut TaM Emilia Haukka.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Materiaali on julkaistu vuonna 2013. Linkit on tarkistettu 13.12.2013.
