keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Lapin sota on tunnettavuudessa jäänyt Talvi- ja Jatkosodan varjoon. Sota käytiin Suomen ja Saksan välillä ja se kesti yhteensä noin 8 kuukautta (15.9.1944–27.4.1945.)

Sota syttyi kun Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksalaiset halusivat kuitenkin varmistaa itselleen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon ja varmistaa Pohjois-Norjassa olevien joukkojen paluureitin. Aluksi Saksan joukot perääntyivät kohti pohjoista kunnes sota muuttui Käsivarsi-lapissa asemasodaksi talven aikana. Huhtikuussa 1945 viimeisetkin saksalaisjoukot vetäytyivät Norjan puolelle.

On huomattavaa, että kumpikaan osapuoli ei antanut varsinaista sodanjulistusta. Paasikiven hallitus totesi kuitenkin maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15.9.1944 lähtien. Saksalaisten karkotus Suomesta vaati monen tuhannen sotilaan hengen.

Suomen henkilötappiot olivat 774 kaatunutta, 262 kadonnutta ja 2904 haavoittunutta. Saksalaisten tappiot olivat runsaat 4000 miestä.

Koska Saksa käytti perääntyessään niin kutsuttua poltetun maan taktiikkaa (sotastrategia, jossa joukkojen vetäytyessä tuhotaan perusrakenne – ruokavarannot, kulkuyhteydet, viestiyhteydet, sillat, rakennukset – josta voisi olla etenevälle viholliselle hyötyä.), olivat sodan jättämät tuhot Lappiin huomattavat. Koko Lapin läänissä tuhottiin arvioiden mukaan noin 15 000 rakennusta. Rautatietä joutui käyttökelvottomaksi noin 471 kilometriä, maantieverkostoa miinoitettiin tai räjäytettiin käyttökelvottomaksi 9500 kilometriä.

 

Lapin sodan aikajana:

1944

4.9. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon. Lapin asukkaat valmistautuvat laajamittaisiin evakuointeihin.

6.9 Annetaan koko Lapin lääniä ja Oulun läänin itäisiä osia koskeva evakuointikäsky. Yhteensä Lapin läänin väestöstä evakuoitiin noin 170 000 henkeä.

28.9 Suomalaiset aloittavat varsinaiset sotatoimet yhteenotolla Pudasjärvellä kun etenevien suomalaisjoukkojen ja saksalaisten varmistusjoukkojen välille syntyy laukaustenvaihtoa.

30.9. Jalkaväkirykmentti 11 lähtee kohti Torniota. Taistelut alkavat seuraavana päivänä ja kestävät viikon ajan.

10.10 Saksalaiset aloittavat Rovaniemen polttamisen. Siviiliväestöstä tyhjennetty kaupunki tuhotaan lähes täysin.

17.10 Suomalaiset joukot valtaavat Rovaniemen saksalaisten peräydyttyä.

Loka-marraskuu Suomalaiset joukot ottavat haltuunsa merkittäviä kaupunkeja ja kohteita, esimerkiksi Ivalon ja Muonion.

1945

10.1. Saksalaiset ryhmittyvät puolustukseen niin sanottuun Lynge-asemaan Pohjois-Norjassa. Asema ulottuu pieneltä osalta Suomen puolelle Kilpisjärvellä.

25.4 Viimeiset saksalaiset vetäytyvät Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

27.4. Iso-Mallan tunturilla tavataan vielä saksalaispartio.

 

Aseveljistä vihollisiksi

Mikä oli Lapin sota?

 1. Moni muistaa Talvi- ja Jatkosodan, mutta mitä tarkoittaa Lapin sota?

Ottakaa selvää Lapin sodasta kirja- ja internetlähteistä. Kerätkää tietoa aihealueittain ja kootkaa tiedot ryhmissä.

Esitelkää keräämänne tiedot muulle luokalle.

 Aihealueet:

– Sodan taustat ja syttyminen

– Siviiliväestön kohtelu

– Taistelut ja tuhot

– Sodan loppu ja seuraukset