Pikku-Zlatan ja lempparieno. 2022. Oy Kinoscreen Illusion ltd.

Tunne- ja vuorovaikutustehtävät sisältävät pohjustavia tehtäviä, jotka liittyvät suoraan Pikku-Zlatan ja lempparieno -elokuvaan sekä laajemmin tunne- ja vuorovakutustaitojen harjoitteluun liittyviä tehtäviä.

Janatehtävä

• Miksi Tommy on Ellan lemppari-ihminen?
• Ella kertoo, että Tommy on aina kaikesta samaa mieltä. Seuraavaksi tehdään jana sen mukaan, mitä mieltä oppilaat ovat Ellan väittämästä “Kaverin kanssa kaikesta pitää olla samaa mieltä.” Toisessa päässä on ei ja toisessa kyllä.
• Janan jälkeen keskustellaan, onko samaa mieltä oleminen hyvä tai huono asia. Missä tilanteissa siitä on haittaa ja milloin hyötyä?
  

Listaus

• Miten elokuvassa eri hahmot (Ella, Tommy, Steven, Otto) näyttävät kaveruutta/ystävyyttä/välittämistä toisille? Listataan ryhmissä mahdollisimman monta erilaista elokuvassa nähtyä tapaa. Tehtävään voi antaa tietyn ajan ja tuoda kilpailullisen elementin mukaan, jos se sopii ryhmän dynamiikkaan.
  

Tunnepatsaat

• Mitä mieltä Tommy on lopulta siitä, että Steven haisee lihalle, hänellä on kamala kampaus ja hän laulaa nuotin vierestä? Jaetaan luokka puoliksi. Toinen puoli tekee patsaan, joka kuvastaa Tommyn tunnetta.
• Tunnepatsaita voi tehdä kuvastamaan Ellan, Oton, Stevenin ja Tommyn tunteita toisiaan kohtaan.
• Yksi tunnepatsas voi olla sellainen, jossa toinen puoli kuvaa ensin Ellan tunnetta Steveniä kohtaan elokuvan alussa ja toinen puoli elokuvan lopussa.
  

Toisten ajatusten ja mielipiteiden arvostaminen

Valitun musiikin soidessa kuljetaan luokassa edestakaisin. Kun musiikki loppuu, oppilas pysähtyy lähellä seison oppilaan eteen. Oppilaat tervehtivät toisiaan kättelemällä, hymyilemällä tai yhdessä valitulla tervehdystavalla esim. dap. Opettaja esittää kysymyksen, johon kumpikin oppilaista vastaa oman mielipiteensä mukaisesti. Tämän jälkeen oppilas hyvästelee toisen oppilaan ja musiikin alkaessa jatkaa matkaa. Tehtävässä tärkeintä on toisen arvostaminen, kunnioitus ja erilaisten ajatuksien ja mielipiteiden hyväksyminen.

Sopivia opettajan esittämiä kysymyksiä voidaan myös etukäteen kirjoittaa yhdessä, joten kysymykset voivat olla myös oppilaiden itse keksimiä.

• Pidätkö koirista (tai jostain muusta eläimestä)?
• Kumman valitset, vanilja- vai suklaajäätelön?
• Jos pitäisi valita hiihtoloma vai syysloma, kumman valitset?
• Sininen vai vihreä?
• Tykkäätkö jalkapallosta?
• Pidätkö kukista?
• Mikä on lempipelisi (tai mikä tahansa app)?
• Mitä teet yleensä välitunnilla?
• Kuka on sinun lempi-ihminen?
• Mikä on parasta ruokaa koulussa?
• Tykkäätkö uimisesta?
• Luetko kirjoja?
• Pidätkö piirtämisestä?
• Leikitkö legoilla (tai mikä tahansa trendilelu/leikki)?
  

Kiusaamiselle on muita vaihtoehtoja

Muistellaan ensin yhdessä, millä erilaisilla keinoilla Otto apunaan Ella yrittää päästä eroon Stevenistä. Miksi kiusaaminen ei toiminut?

Jakaudutaan ryhmiin. Ryhmissä oppilaat keksivät erilaisia neuvoja Ellalle, miten Ellan olisi kannattanut toimia, sanoa tai tehdä, jotta elokuvan tilanteet eivät olisi kärjistyneet lopulta Stevenin pois lähtemiseen.

Neuvot voidaan esittää luokalle näyttelemällä, piirtämällä tai kirjoittamalla listaksi.

Tunnerinki ja tunteiden  tunnistaminen ja nimeäminen

Muistutetaan oppilaita siitä, että kaikkia tunteita saa kokea ja tuntea. Ei ole olemassa vääriä tai huonoja tunteita. Tunteita voidaan näyttää eri tavalla ja paras tapa näyttää tunteita on sellainen, jossa toista ei satu, eikä toiselle tule paha mieli.

Ensin ryhmässä voidaan listata erilaisia tunteita, joita on olemassa. Tähän avuksi voi ottaa kuvatuet. Voidaan myös keksiä, mitä tunteita elokuvassa näkyi, esim. ilo, onni, yhteenkuuluvuus, lempeys, rakkaus, pelko, viha, häpeä, kateus, turhautuminen, mustasukkaisuus, lempeys, ystävällisyys, pettymys, sisuuntuminen, hauskuus, kiitollisuus.

Kuvatukea löytyy mm. Papunet-sivustolta.

Pyydetään oppilaita seisomaan rinkiin. Tämän jälkeen oppilaita pyydetään näyttämään valittuja tunteita kasvoilla tai koko kehon kielellä. Miltä näyttää ihminen, joka on kiitollinen? Entäs turhautunut? Missä kyseinen tunne tuntuu?

keskustellaan ringissä istuen tunteista:

• Mikä tunne Ellalla on, kun hän vielä kerran yrittää potkaista pallon lentokentällä yläkulmaan?
• Mitä Tommy tuntee, kun Steven lähti pois?
• Miksi Ella on kateellinen/mustasukkainen?
• Mitä Otto tuntee elokuvan aikana?
• Mistä elokuvan hahmot ilahtuvat ja ovat iloisia? Mistä sen näkee?
• Mistä tiedät, että elokuvassa Tommy on vihainen?
• Mikä tunne Ellalla on, kun hän näkee Tommyn surullisena?
• Miltä Stevenistä tuntuu Ellan jekut?

Tehtävä voidaan toteuttaa myös niin, että esitetään elokuvan hahmojen tunteita.

1. Ensin valitaan kohtaus: esim. Otto saa lahjan Ellalta.
2. Nimetään Oton tunne: ilo, yllättyminen
3. Näytetään tunne ringissä kasvoilla ja koko keholla.
   

Anteeksi pyytäminen elokuvassa

Muistellaan taas katsottua elokuvaa ensin.

• Missä kohtauksessa Otto näkyi elokuvassa ensimmäisen kerran?
• Miten Otosta ja Ellasta tuli kaverit?
• Miksi Ella pyytää Otolta anteeksi elokuvan lopussa?
• Mitä Ella antaa Otolle?
• Keneltä muulta Ella pyytää anteeksi?

Janatehtävä ja keskustelu

Seuraavaksi tehdään jana sen mukaan, mitä mieltä oppilaat ovat väittämästä “Anteeksi antaminen on helppoa.” Toisessa päässä on ei ja toisessa kyllä. Tehtävä puretaan keskustelulla:

• Milloin anteeksi antaminen on helppoa?
• Milloin se on vaikeaa?
• Missä tilanteessa kannattaa pyytää anteeksi?
  

Erilaiset tavat pyytää anteeksi

Jakaannutaan ryhmiin. Taas tehtävään voi ottaa kilpailun elementtejä ajan ottamisella ja esimerkiksi palkinnolla.

Ryhmissä oppilaat ideoivat monta erilaista tapaa pyytää anteeksi. Tehtävää voi helpottaa keksimällä anteeksipyyntötapoja nimen omaan Ellalle.

Harjoitellaan näytellen

Tämän jälkeen harjoitellaan anteeksi pyytämistä ja antamista. Jakaannutaan pareittain. Toinen oppilas on Ella ja toinen Otto. Pohditaan ensin, minkälainen kehonkieli ja katsekontakti sopii anteeksipyytäjälle ja minkälainen anteeksiantajalle? Sitten vaihdetaan rooleja. Lopuksi voi kysyä vielä oppilailta, miltä harjoituksen tekeminen tuntui.

Janatehtävä ja keskustelu

Tehdään viimeinen janatehtävä. Janatehtävän avulla harjoitellaan toisten huomioimista ja kompromisseja. Mielipidejanan jälkeen otetaan purku ja keskustelu.

• Saako toiselle sanoa, että hän haisee?
• Saako toiselle huomauttaa, jos hänen housunsa/mekkonsa on rytyssä?
• Saako toiselle sanoa, että hänellä on sotkuiset hiukset?

Tämän jälkeen voidaan keskustella siitä, miksei Tommy kerro Stevenille, että hän haisi kamalalta tai hänellä oli hirvittävä kampaus Stevenin mielestä.

• Minkälaiset kommentit voivat satuttaa?
• Miten asioista voi sanoa ystävällisesti toista satuttamatta?
• Milloin taas kannattaa kertoa toiselle, jos hän esimerkiksi haisee tai hänen hiukset ovat sotkussa tai esimerkiksi aamupalalta on jäänyt kasvoille kaakaoviikset?