Mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia on monenlaisia. Noin joka viides ihminen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriöitä, jotka ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan. Tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä ovat neuroosit (pelko-, pakko- ahdistusneuroosi), psykoosit (vakava tunne-elämän häiriö), persoonallisuushäiriöt (häiriöt minä – kuvassa) ja mielialahäiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö). Mielenterveyden häiriöiden oireita ovat mm. ahdistuneisuus, pelot, pakko-oireisuus, epäluuloisuus, harhat, keskittymisvaikeudet sekä kielen ja puheen tuottamisen vaikeudet. Mielen sairaudet ovat sairauksia siinä missä muutkin ja niistä on mahdollista parantua erilaisten hoitokeinojen ja ulkopuolisen tuen avulla.

Aiemmin mielenterveyden häiriöiden hoito keskittyi pitkälti sairaalahoitoon, kun taas nykyään painotus on enemmän avohoidossa eli muualla kuin sairaalassa tapahtuvassa hoidossa. Mielenterveyspotilaiden kohtelu hoidossa on ajan myötä muuttunut paljon, eikä se ole samanlaista kuin elokuvassa, vaan ihmisarvoa ja toisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa (ks. myös Inhimillisyys ja ihmisarvo).

Skitsofrenia vaatii suunniteltua hoitoa

Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava psykiatrinen sairaus, joka luokitellaan psykooseihin. Skitsofreenikolle omien tunteiden ja ajatusten selkeä ilmaiseminen, ihmissuhteiden ylläpito sekä luova ajattelu tuottavat vaikeuksia. Muita oireita ovat aistiharhat, kuten kuuloharhat, todellisuudenvastaiset harhaluulot ja ajatukset sekä masentuneisuus ja eristyneisyys.

Skitsofrenian puhkeaminen on useiden altistavien tekijöiden summa; perinnöllisyys, psyyken rakenne, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat sairauden kehittymiseen. Noin 1 % ihmisistä sairastuu skitsofreniaan elinaikanaan. Sairaus vaatii hyvin suunniteltua hoitoa, jossa on otettu huomioon myös potilaan lähipiiri ja omaiset. Skitsofreniaan hoitoon kuuluu lääkehoitoa, terapiaa ja kuntoutusta.

Elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä

Nuoruusiässä tulee vastaan paljon muutoksia ja oman paikan löytäminen tuntuu joskus vaikealta. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään, mutta asia on eri sitten jos ne vaikeuttavat jokapäiväistä elämää tai aiheuttavat voimakasta pahanolon tunnetta. Ohimenevät surun ja masennuksen tunteet ovat normaaleja erilaisissa elämänmuutoksissa tai menetyksissä, mutta joskus nämä tunteet eivät menekään ohi. Silloin kannattaa hakea apua, eikä siinä ole mitään hävettävää. Masennuksessa alakuloisilla ajatuksilla ei usein ole selkeää kohdetta, vaan tunne on kokonaisvaltainen / tunne vain pysyy. Tällöin voi kääntyä koulussa kouluterveydenhoitajan tai –kuraattorin, lääkärin tai opettajan puoleen tai ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai oman alueen nuorisopsykiatriselle poliklinikalle, jonne voi myös saada lähetteen. Myös palvelevat puhelimet auttavat.

Elokuvaan liittyvät kysymykset

• Keskustelkaa millainen mielikuva elokuvan pohjalta syntyi mielen sairauksista ja niiden hoidosta?
• Tutustukaa psyykkisten sairauksien hoitomenetelmiin. Mitkä näistä näkyivät elokuvassa. Millä menetelmillä psyykkisiä sairauksia nykyään hoidetaan? Lisätietoa elokuvassa kuvatuista hoitomuodoista
• Miten Prinsessan sairaus ilmeni elokuvassa?

Omaan elämään liittyvät kysymykset

• Lukekaa Saara Vartiaisen Metro-lehdessä julkaistu kolumni ja keskustelkaa sen pohjalta mielenterveyshoidon tilasta nykypäivänä.
• Miten ajattelette psyykkisten sairauksien hoidon muuttuneen vuosikymmenten kuluessa?
  Katsokaa videoklippi, jossa lääkäri Ilkka Taipale pohtii mielenterveyspotilaiden hoitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Miten mielenterveyden häiriöitä hoidetaan nykyään ja miten niihin suhtaudutaan?
• Keskustelkaa mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että joku on hullu. Mitä on hulluus? Entä milloin itse käytätte sanaa hullu? Voitte katsoa keskustelun pohjaksi videoklipin, jossa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori ja näyttelijä Krista Kosonen pohtivat hulluuden määritelmiä.

Palvelevat puhelimet:

Valtakunnallinen kriisipuhelin (Suomen mielenterveysseura):
0101 95202

Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelin:
0203 91920

MLL:n lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja netti

Lisätietoa psyykkisistä sairauksista.

Lisätietoa skitsofreniasta.

Kirjallisuutta:
Alanen, Yrjö: Skitsofrenia. Syyt ja tarpeen mukainen hoito. 1993, WSOY.
Ojanen Markku: Skitsofrenia. Laitoskierteestä vapauteen. 1996, Otava.