Mitä on disinformaatio?
Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallisen harhaanjohtavaa, väärää tai valheellista tietoa, jota levitetään julkisesti. Se voi myös olla tiedon tarkoituksellista valikoimista, niin että valittu tieto tukee viestin välittäjän omia päämääriä. Disinformaatiota voivat jakaa valtiot, viranomaiset, poliitikot, jonkin aatemaailman kannattajat tai yksittäiset ihmiset. Tutkijat käyttävät usein esimerkkinä disinformaatiosta Venäjän aktiivista toimintaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi väärän tiedon levittämisen avulla.
Disinformaation avulla yritetään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja mielikuviin, jotta he ajattelisivat ja toimisivat viestin lähettäjän haluamalla tavalla. Tarkoitus on muuttaa ihmisten ja organisaatioiden tekoja ja toimintaa. Disinformaatio on haitallista, koska sen avulla luodaan vääristeltyjä mielikuvia esimerkiksi poliittisista tapahtumista tai eri ihmisryhmistä tai luodaan virheellisiä tulkintoja tutkimustuloksista.
Disinformaatio ei ole uusi ilmiö; aiemmin on puhuttu propagandasta. Vääristeltyä tietoa on helppo jakaa suurillekin ihmisjoukoille erityisesti Internetin kautta. Internet on toisaalta myös mahdollistanut ja helpottanut disinformaation paljastamista ja virheellisten tietojen korjaamista, mitä tekevät monet mediat ja faktantarkistusorganisaatiot.
Lähteitä ja lisätietoa
- Faktabaari auttaa kansalaisia poliittisen journalismin ja poliitikkojen esittämien faktojen oikeellisuuden tarkistamisessa.
- Faktabaarin opas faktantarkistukseen (2017):
- Huhumylly-sivusto kartoittaa uutisina esitettyjä perättömiä huhuja turvapaikanhakijoista.
- Reporters’ Lab -sivusto sisältää tietokannan eri puolilla maailmaa toimivista faktantarkistusorganisaatioista ja -blogeista sekä kertoo aihepiirin uutisia eri puolilta maailmaa.
- FirstDraftNews: [M|D]isinformation Reading List (1.6.2016)
-
Professori Esa Väliverronen: "Valeuutiset” ja huonot uutiset (25.4.2017)